Suomessa suositellaan täysimetystä tai äidinmaitokorviketta aina 6kk ikään saakka. Kuitenkin soseiden ja kasvisten maistaminen voidaan aloittaa aikaisemminkin. Jo 4kk iästä lähtien voidaan pikkuhiljaa tutustuttaa lapsi kiinteämpään ruokaan. Syitä lisäruoan antamiseen ennen 6kk ikää: -lapsen lisääntynyt nälkä (lapsi vaatii maitoa tunnin-kahden välein ja on ärtyisän oloinen) -paino-pituus -käyrän lasku -lapsen luontainen halu makustella kiinteämpää ruokaa Soseruoan [...]
Alkoholin imeytyminen ja aineenvaihdunta Alkoholi on vesiliukoinen pienimolekyylinen aine, joka imeytyy ihmiskehoon mahalaukusta 25% ja paksusuolesta 75%. Vereen siirtyessään passiivisena diffuusiona alkoholi kulkeutuu nopeasti kehossamme eteenpäin. Alkoholin siirtymistä vereen jatkuu aina niin kauan kun sitä on ruoansulatuskanavassa. Vereen imeytyneenä alkoholi kulkeutuu nopeasti kehomme vettä sisältäviin osiin. Elimistömme aktiivisissa osissa (aivot, keuhkot, maksa) alkoholipitoisuus nousee hyvin [...]
Proteiinit kuuluvat perusravintoaineisiin. Niiden ensisijainen tehtävä on olla kehon rakennusaine mutta ne toimivat myös kuljettaja-aineina sekä niistä voidaan tuottaa energiaa. Proteiinin energiasisältö on yhtä suuri hiilihydraattien kanssa eli noin 4 kcal/g. Ihmisessä on proteiinia noin 15 % ruumiinpainosta ja suurin osa sijaitsee ihmisen lihaksissa. Proteiinia on myös luustossa, ihossa ja rasvakudoksessa. Elimistö käyttää proteiineja rakennuspalikkoina. [...]
Rasvat kuuluvat ihmisen perusravintoaineisiin. Normaalipainoisella miehellä on kehossaan rasvaa noin 15 % ja naisilla yleensä yli 20 %. Niiden varastona toimii rasvakudos, joka suojelee sisäelimiä ja auttaa lämmönsäätelyssä. Rasvat ovat tärkeä energianlähde ja sisältävät tärkeitä rasvaliukoisia vitamiineja ja edesauttavat niiden imeytymistä. Rasvat sisältävät yli kaksi kertaa enemmän energiaa kuin hiilihydraatit ja proteiinit. Yksi gramma rasvaa [...]
Hiilihydraatti ovat yksi kolmesta perusravintoaineista. Kaksi muuta ovat rasva ja proteiini. Hiilihydraatit ovat fyysisten suoritusten ensisijainen energianlähde eli se on ikään kuin ihmiskehon moottorin polttoainetta. Mitä tehokkaampaa liikuntaa harrastamme, sen enemmän poltamme hiilihydraatteja. Ihmisellä on rajalliset hiilihydraatti varastot kehossa, joihin on varastoitunut energiaa noin puoleksi vuorokaudeksi. Hiilihydraattia on ihmisessä lihaksissa, maksassa, veressä ja kudosnesteessä. Hiilihydraatteja [...]
Vanha uskomus on, että odottavan äidin "pitää syödä kahden edestä". Tosiasiassahan näin ei ole. Raskauden aikana tarvitset vuorokaudessa lisäenergiaa yhden leivän, yhden maitolasillisen ja yhden hedelmän verran. Tästä "ylimääräisestä" energiasta puolet menee painonnousuun ja toinen puoli kuluu kasvavan energiantarpeen tyydyttämiseen. Paras keino tarkkailla sopivaa energiansaantia on sopiva painonnousu läpi koko odotuksen. Painonkehitystä seurataan tiiviisti neuvolakäynneillä. [...]
Vähähiilihydraattinen ruokavalio eli karppaus on saavuttanut paljon julkisuutta. Monet ovat sitä kokeilleet, mutta mitkä ovat karppauksen hyödyt ja haitat. Ensinnäkin tulee ottaa huomioon, että karppausta voi toteuttaa usealla eri tavalla. Ehdotonta ja jyrkkää hiilihydraatitonta ruokavaliota en suosittele kenellekään pitkäaikaisessa käytössä. Kuten kaikissa muissakin asioissa, kannattaa muistaa kohtuus. Tarkoitan tässä karppauksella ruokavaliota, jossa syödään hiilihydraatteja selvästi [...]
Vähähiilihydraattista ruokavaliota (VHH tai karppaus) noudattava pyrkii vähentämään hiilihydraatin osuutta kokonaisenergia lähteenä. Hiilihydraatin sijaan energiaa pyritään hankkimaan joko rasvoista tai proteiineista, näiden syömistä lisäämällä. Vähähiilihydraattiset ruokavaliot voidaankin jakaa karkeasti kahteen eri leiriin, toisessa lisätään rasvojen käyttöä ja toisessa proteiinin käyttöä. Esimerkkeinä voidaan mainita Atkinsin dieetti, joka suosii rasvoja ja Zone dieetti, jossa syödään ravintosuosituksia enemmän [...]
Olet mitä syöt! Tämä kliseinen lausahdus todella kertoo oleellisen. Ympäri maailmaa ja jo muinaisissa kulttuureissa on ymmärretty ruoan ja terveyden yhteys. Kreikkalainen filosofi Herodotos toteisi 400-luvulla eKr., että “kaikki sairaudet ovat peräisin ruoasta”. Myös kiinalaiseen ajatusmaailmaan mielletään ravinnon merkitys sairastavuuteen: “parantaakseen sairauden, tulee tietää sen alkuperä. Ennenkuin määrätään lääke, tulee tietää mitä ihminen on syönyt”. [...]
Olen laatinut listan, mistä kaikesta terveellinen elämä muodostuu. Ravinto: runsaasti kasviksia ja marjoja päivittäin täysjyväviljatuotteet rasvattomat tai vähärasvaiset maitotuotteet vähärasvaiset lihat kalaa viikoittain kasvirasvan käyttö (kohtuudella!) sokerittomat juomat vähäsuolainen ruoka Liikunta: päivittäin 30min reipasta kävelyä tai vastaavaa liikuntaa (voidaan jakaa useampaan osaan) mielellään: kuntoliikuntaa hikoillen ja hengästyen 2xvko vähintään 30min mielellään: lihaskuntoharjoittelua 1-2xvko Paino: vyötärön [...]