Energiankulutus, ruuansulatus ja fyysinen aktiivisuus

Ihmisen energiankulutus voidaan jakaa kolmeen osa-alueeseen; perusaineenvaihdunta, ruuansulatus ja fyysinen aktiivisuus. Perusaineenvaihdunta kuluttaa energiaa 50-70% kokonaisenergiankulutuksesta ja ruuansulatus noin 10 %. Arkiseen toimintaamme eli kotitöihin yms. kuluu 20-30% ja harrastettuun liikuntaan kuluu vain noin 10 % meidän kokonaisenergian kulutuksestamme. Ruokailun jälkeen kehomme alkaa käsitellä syötyä ruokaa. Energiaa kuluu ruuan mekaaniseen hienontamiseen, ravintoaineiden imeytymiseen sekä aineenvaihduntaan. [...]


Read more →

Energiankulutus, perusaineenvaihdunta

Ihmisen energiankulutus voidaan jakaa kolmeen osa-alueeseen; perusaineenvaihdunta, ruuansulatus ja liikunnallinen aktiivisuus. Perusaineenvaihdunta vaatii näistä eniten energiaa ja se viekin 50-70% kaikesta energiasta. Ruuansulatuksen arvioitu energiankulutus on noin 10 %. Arkiseen toimintaamme eli kotitöihin yms. kuluu 20-30%  ja harrastettuun liikuntaan kuluu vain noin 10 % meidän kokonaisenergian kulutuksestamme. Perusaineenvaihdunta tarkoittaa sitä toimintaa mitä kehomme tekee, kun [...]


Read more →

Energia ja energia-aineenvaihdunta

Energia Energia on fysiikan alan keskeinen suure ja sen yleinen määritelmä on kyky tehdä työtä. Työ taas saa aikaan esimerkiksi mekaanista liikettä. Ihminen saa energiansa ravinnosta. Ruuasta saatu energia on alkujaan auringon valoenergiaa, jonka vihreät kasvit ovat yhteyttäneet sokeriksi. Voidaan siis sanoa, että kasvit ovat aurinkovoimaloita, joista ihminen saa energiansa. Energian perusyksikkö on joule (J) [...]


Read more →

Leikki-ikäisen lapsen ruokailu ja ruokavalio

Pienen lapsen ruokavalio monipuolistuu kokoajan. Alkuksi kiinteitä ruokia aloitellaan maistelemalla kasviksia ja marjoja, pikkuhiljaa ruokavalioon lisätään liha ja kala. 8 kuukauden ikäiselle lapselle aloitetaan vaiheittain karkeamman ruoan antaminen, jotta lapsi saa hyödyntää kehitykseensä kuuluvaa tarvetta pureskella. Näin lapsi tottuu vähitellen normaalin ruoan suutuntumaan. Pureskelun harjoittelu onkin tärkeä osa ruokailun opettelussa. 1-2 vuoden iässä lapsi osaa [...]


Read more →

Imeväisikäisen ruokavalio

Suomessa suositellaan täysimetystä tai äidinmaitokorviketta aina 6kk ikään saakka. Kuitenkin soseiden ja kasvisten maistaminen voidaan aloittaa aikaisemminkin. Jo 4kk iästä lähtien voidaan pikkuhiljaa tutustuttaa lapsi kiinteämpään ruokaan. Syitä lisäruoan antamiseen ennen 6kk ikää: -lapsen lisääntynyt nälkä (lapsi vaatii maitoa tunnin-kahden välein ja on ärtyisän oloinen) -paino-pituus -käyrän lasku -lapsen luontainen halu makustella kiinteämpää ruokaa Soseruoan [...]


Read more →

Alkoholi

Alkoholin imeytyminen ja aineenvaihdunta Alkoholi on vesiliukoinen pienimolekyylinen aine, joka imeytyy ihmiskehoon mahalaukusta 25% ja paksusuolesta 75%. Vereen siirtyessään passiivisena diffuusiona alkoholi kulkeutuu nopeasti kehossamme eteenpäin. Alkoholin siirtymistä vereen jatkuu aina niin kauan kun sitä on ruoansulatuskanavassa. Vereen imeytyneenä alkoholi kulkeutuu nopeasti kehomme vettä sisältäviin osiin. Elimistömme aktiivisissa osissa (aivot, keuhkot, maksa) alkoholipitoisuus nousee hyvin [...]


Read more →

Proteiinit eli valkuaisaineet

Proteiinit kuuluvat perusravintoaineisiin. Niiden ensisijainen tehtävä on olla kehon rakennusaine mutta ne toimivat myös kuljettaja-aineina sekä niistä voidaan tuottaa energiaa. Proteiinin energiasisältö on yhtä suuri hiilihydraattien kanssa eli noin 4 kcal/g. Ihmisessä on proteiinia noin 15 % ruumiinpainosta ja suurin osa sijaitsee ihmisen lihaksissa. Proteiinia on myös luustossa, ihossa ja rasvakudoksessa. Elimistö käyttää proteiineja rakennuspalikkoina. [...]


Read more →

Rasva

Rasvat kuuluvat ihmisen perusravintoaineisiin. Normaalipainoisella miehellä on kehossaan rasvaa noin 15 % ja naisilla yleensä yli 20 %. Niiden varastona toimii rasvakudos, joka suojelee sisäelimiä ja auttaa lämmönsäätelyssä.  Rasvat ovat tärkeä energianlähde ja sisältävät tärkeitä rasvaliukoisia vitamiineja ja edesauttavat niiden imeytymistä. Rasvat sisältävät yli kaksi kertaa enemmän energiaa kuin hiilihydraatit ja proteiinit. Yksi gramma rasvaa [...]


Read more →

Hiilihydraatti

Hiilihydraatti ovat yksi kolmesta perusravintoaineista. Kaksi muuta ovat rasva ja proteiini. Hiilihydraatit ovat fyysisten suoritusten ensisijainen energianlähde eli se on ikään kuin ihmiskehon moottorin polttoainetta. Mitä tehokkaampaa liikuntaa harrastamme, sen enemmän poltamme hiilihydraatteja. Ihmisellä on rajalliset hiilihydraatti varastot kehossa, joihin on varastoitunut energiaa noin puoleksi vuorokaudeksi.  Hiilihydraattia on ihmisessä lihaksissa, maksassa, veressä ja kudosnesteessä. Hiilihydraatteja [...]


Read more →

Raskaana olevan ruokavalio

Vanha uskomus on, että odottavan äidin "pitää syödä kahden edestä". Tosiasiassahan näin ei ole. Raskauden aikana tarvitset vuorokaudessa lisäenergiaa yhden leivän, yhden maitolasillisen ja yhden hedelmän verran. Tästä "ylimääräisestä" energiasta puolet menee painonnousuun ja toinen puoli kuluu kasvavan energiantarpeen tyydyttämiseen. Paras keino tarkkailla sopivaa energiansaantia on sopiva painonnousu läpi koko odotuksen. Painonkehitystä seurataan tiiviisti neuvolakäynneillä. [...]


Read more →