Energiankulutus, ruuansulatus ja fyysinen aktiivisuus

Ihmisen energiankulutus voidaan jakaa kolmeen osa-alueeseen; perusaineenvaihdunta, ruuansulatus ja fyysinen aktiivisuus. Perusaineenvaihdunta kuluttaa energiaa 50-70% kokonaisenergiankulutuksesta ja ruuansulatus noin 10 %. Arkiseen toimintaamme eli kotitöihin yms. kuluu 20-30% ja harrastettuun liikuntaan kuluu vain noin 10 % meidän kokonaisenergian kulutuksestamme.

Ruokailun jälkeen kehomme alkaa käsitellä syötyä ruokaa. Energiaa kuluu ruuan mekaaniseen hienontamiseen, ravintoaineiden imeytymiseen sekä aineenvaihduntaan. Sillä mitä syömme on merkitystä energiankulutuksen kannalta. Syödyn rasvan energiasta kuluu vain 5% ruuansulatukseen, kun hiilihydraatin käsittelyyn kuluu 10% ja proteiinin sisältämästä energiasta jopa 20%. Kun otetaan huomioon, että rasva sisältää vielä näistä ravintoaineista eniten energiaa (9kcal/g), ei ole ihme, että sitä säästyy monelle myös varastoon.

Fyysisen aktiivisuuden energiankulutus vaihtelee paljon yksilöllisesti. Siihen vaikuttaa tietenkin työn raskaus ja työn kesto. Tämän lisäksi ihmisen omapaino ja se kuinka taitava hän on tekemässään asiassaan vaikuttaa energiankulutukseen. Kehon harjaantuminen tiettyyn liikkeeseen vähentää sen vaatimaa energiankulutusta. 

Lihastyö on ihmiselle ainutlaatuinen keino lisätä energiankulutustaan. Vaikka harrastettu liikunta kuluttaa keskimäärin vain noin 10 % kokonaisenergiasta, on sillä lihasten kasvun vuoksi suuri merkitys perusaineenvaihduntaan. Harrastettu liikunta vaikuttaa siis kahdella tasolla energiankulutukseen: itse lihastyön aikana kulutettava energia ja lihasten kasvun myötä lisääntyvä perusaineenvaihdunnan energiankulutus.

Täytyy nostaa esille vielä ns. hyötyliikunta. Sen merkitystä ei voida väheksyä. Aikana, jolloin työskentelemme pääsääntöisesti paikallaan istuen, kaikki lisääntyvä liikunta on merkittävää kokonaiskuvassa. Kulkemalla päivittäin työmatkat lihasvoimalla ja nousemalla työpisteeltä jaloittelemaan mahdollisimman usein lisää fyysistä aktiivisuutta vaivihkaa. Yksittäisinä tekoina näillä ei ole mitään merkitystä, mutta päivittäin tehtynä niiden merkitys on valtaisa. Kuten alussa totesin arkisiin toimintoihin kuluu noin 20-30% meidän kokonaisenergiastamme ja tätä lukemaa pystytään nostamaan näillä pienillä arkipäivän ratkaisuilla.

Leave a Reply

Your email address will not be published. Required fields are marked *

Käyhän tykkäämässä Facebookissa!